Fudista ja Iltalehden ihmissuhdeartikkeleita

...eli epätoivoisia yrityksiä vieroittautua Ipodista ja telkkarisarjoista

Eilen oli taas fantsu ilta (miksei kukaan muuten käytä enää fantsua?) eli oltiin pubissa katsomassa noiden ”parin pienen paikallisseuran” fudispeliä. Koko kaupunki oli sekaisin ja joka ainoa baari aivan täynnä. Tosin olin aistivinani, että noi kaikki muut vaihtaritytöt eivät olleet pelistä ihan yhtä fiiliksissä kuin minä. Eräskin saksalaisneito sanoi tietävänsä jalkapallosta sen verran, että ”there are two teams who are, like, trying to get the ball into… well, whatever it’s called”. Tosin, vain lähtötilanne oli tuo ja kyllä mä onnistuin illan aikana jonkun verran käännyttämään neitiä ManU:n faniksi - itse asiassa niin hyvin, että päätettiin mennä joku kerta stadionille katsomaan peliä. En mä itsekään yhtään hyvin ManU:a tunne, kun olen katsonut lähinnä maajoukkuepelejä, mutta Manchesterissa asuessa on ehdottomasti pakko opetella! Koska jos ei opettele, niin se on vähän kuin menisi Englantiin ja ei tapaisi kuningatarta tai muuta yhtä fatalia.

Tämä aamu meni sitten salilla ja juoksumatolla mieleen tuli vakavia ajatuksia, että olen pakannut mukaan kolme kynttilänjalkaa, espanjan (!) sanakirjan, mun 12-vuotiaan siskon antaman kasvopyyhkeen joka on superpieni tilaihme, joka ”laajenee kun sen kastelee vedessä”, mutta en Ipodia! Hyvä Nelz! Lisäksi mulla on mukana esimerkiksi Ässä-arpa, mutta sitä mä en kylläkään pakannut vaan se vaan unohtui laukkuun, kun sain sen osana tyttöjen läksärilahjaa. Mun elämää kuvaa hyvin se, että unohdan ulkomaille lähtevään laukkuun Ässä-arvan enkä esimerkiksi elintärkeää, siis korostan, ELINTÄRKEÄÄ musiikkilaitetta.

Päivällä hoidin myös opiskeluasioita (meidän pitäis tällä kuulemma opiskellakin?) ja kävin ensimmäistä kertaa oikiksessa. Mä olen ilmeisesti ainoa Erasmus-oikkari, mutta ainakin pari non-EU-vaihtaria opiskelee lakia myös. En kyllä tiedä, onko meillä ainuttakaan samaa kurssia, mutta ehkä siinä on sitten hyvä syy tutustua britteihin. Mä haluaisin kamalasti ottaa jotain englannin kielen kursseja, mutta mä en kuulemma saa, koska sain eilisestä lähtötasotestistä liian korkeat pisteet. Vähän kyllä epäreilua mun mielestä, olisiko pitänyt tahallaan vastata väärin? Mä nimittäin uskon täysin, että joku Business English tai Academic Writing olis olleet todella hyödyllisiä.

Tänään jää kyllä iltahulinat väliin, kun olen todella poikki kaikesta tästä orientoitumisesta. Joka päivä on tullut juotua yksi tai kaksi drinkkiä, koska, no, tämä on Erasmus ja Englanti. Ihan tällaiseen mä en ole tottunut, joten hyvä pitää vähän taukoa ennen viikonloppua! Sen sijaan mä olen viihdyttänyt itseäni viettämällä aikaa Iltalehden ihmissuhdeartikkelipalstalla.

Mielenkiintoisia artikkeleita ovat olleet esimerkiksi

- ”Näin sinusta tulee miesmagneetti”, jossa annetaan naisille hyvin yksityiskohtaisia ohjeita pokailemiseen, esimerkiksi ”kun hän lähestyy sinua, kallista leukaasi alas ja vilkaise häntä tulisesti. Miehet pitävät siitä, kun heitä katsoo vähän ylöspäin.” (Öööö oonks mä nyt ainoa jonka mielestä tää kuulostaa vähän vaivalloiselta?),

-”Facebook tuhoaa avioliittoja”, jossa kerrotaan, että erään brittiläisen asianajotoimiston mukaan viidesosassa viime vuoden avioerohakemuksista viitattiin Facebookiin. Syy tähän on, että monet saavat puolisoistaan selville uusia asioita Facebookin kautta. (Jos sulla on rakastajatar, niin kannattaisko miettiä kahdesti lisäätkö sen kaveriksi ja täggäätkö sen kuviin?),

ja lopuksi

- ”Seurustelun etiketti: Älä jätä tekstarilla”, jossa huomautetaan, että pitkät suhteet ansaitsevat puhehetken oikein kasvotusten. (No tulipahan sekin sitten selväks.)

Nämä ja muita viiltävän journalismin huipentumia löytää siis osoitteesta http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/rakkausjaseksi1_lz.shtml.

Mä jatkan nyt surffailua sekä pinkin radioni kuuntelemista ja alan samalla valmistautua huomisen City Touriin, jonne pitäis jaksaa heräillä aamulla. Mä tunnen jo nyt hirmuisia vieroitusoireita mun lempisarjoista kuten Frendeistä, Sinkkiksistä ja nykyisin myös Kumman kaasta, joten täytyy yrittää keksiä jotain korvaavaa viihdykettä.

Mut hei, Suomen kuulumisia odotellaan täällä päin! Ja Lontoon ja Lyonin ja missä kaikkialla te nyt oottekaan <3

- N