Tulin vain hehkuttamaan, että on ollut aika ihana päivä ollakseen lähtökohtaisesti ankea päivä. Tentit alkavat ensi viikolla enkä mä ole lähelläkään lukuaikatauluissa pysymistä, joten tämä aika on omistettu tenttikoomailulle (vaatimattomat 25 nopan tentit ilman lakikirjaa, uskaltaisin ennustaa ettei mene ihan yhtä rutiinilla kuin Helsingissä...). Tänään mä en ole puhunut oikein kellekään enkä tavannut ketään ihmisiä, mutta aurinko on paistanut niin nätisti ja jätski on ollut niin hyvää, että väkisinkin ei voi v*tuttaa.
Vaikka sitä onkin täysin sidottu kirjoihin, niin tavallaan tässä tulee sellainen uskomaton vapauden tunne. Voi maata nurmikolla meidän asuntolan sisäpihan mäellä ja käydä ostamassa jätskiä tai kahvia vastapäisestä Mäkistä silloin kun siltä tuntuu. Tällaiseen opiskeluun omistautumiseen ei mulla ole aikaisemmin koskaan oikein ollut mahdollisuutta, koska Suomessa aika menee suurimmaksi osaksi töissä käymiseen. Vaikka mun kokemuksen mukaan opiskelu on täällä vaativampaa ja aikaavievempää kuin Suomessa, sitä on samalla kuitenkin melkein kuin lomalla, kun ei tarvi tehdä siinä sivussa töitä.Äääh, saanko muuten valittaa yhdestä asiasta? Nimittäin nää nuoret brittiopiskelijat täällä on suureksi osaksi ihan supervastuuttomia, mikä saa tällaisen vanhan tädin pasmat sekaisin (mitä vittuu pasmat sekaisin muuten ees tarkoittaa?? Mä en siis todellakaan tiedä, mutta se kuulostaa sellaiselta mitä vanhoille naisille tapahtuu kun ne on pöyristyneitä jostakin asiasta)...
Nyt kun täällä on helteet menossa niin jengihän bilettää ihan kuusnolla tossa meidän asuntolan puutarhassa, mellakoi ja ilakoi niin kuin paheellinen nuoriso tekee. Yhtään ainoaa pulloa ei kuitenkaan vaivauduta viemään roskikseen vaan porukka lähtee siitä nukkumaan ja palaa aamulla normaalisti takaisin opiskelemaan tai ottamaan arskaa. Niin tänään aamulla sellainen vanha mies, joka on täällä töissä, joutui sitten yksin keräilemään niitä pulloja ja pikaruokaroskia ja kakskymmentä teiniä vain katseli vierestä niin kuin ne olis ollut sen miehen pomoja. Nää 19-vuotiaat on tottuneet, että äiti siivoaa niiden sotkut ja kukaan ei ota mitään vastuuta yhteisestä pihasta. Onneksi kaks jäbää kävi kysymässä, että tarvitseeko se mies apua, ja sen miehen ilme kirkastui ihan liikuttavasti ja se vastasi että kyllä kiitos. Niiden poikien käytös teki muhun kyllä ihan uskomattoman vaikutuksen, oikein tippa meinas tulla linssiin (olipa sekin taas mummomaisesti sanottu) :D Mä autoin kans sit siivoamaan sitä vapunjälkeistä Kaivopuistoa muistuttavaa pihaa, ja ehkä 45 minuuttia siinä meni... Se mies oli ihan silminnähden kiitollinen ja se halusi ottaa meidän nimet oikein ylös "ku ei häntä kukaan koskaan auta".
Muutenkin kyl huomaa, että Englannissa opiskelijat on kamalan nuoria; munkin kursseilla kaikki undergraduatet vaihtareita lukuunottamatta on 19-21 v... Noooo onneksi oon törmännyt joihinkin ihan kypsiinkin ja oikeinkin kivoihin tyyppeihin (!), mut iso osa on kyllä vähän tällaisia äidin helmoissa kasvaneita. Kyllä sen huomaa kaikkialla; asuntojen sotkuisuudesta, koripallopelien äänistä yläkerrassa aamukahdelta, huonekalujen epäjärjestyksestä "ei saa koskea lattiaan" -leikkien jälkeen... Yliopiston sivuillakin on osio "vanhemmille", jossa äitejä ja isiä vakuutellaan, että kyllä täällä opiskelijoista pidetään hyvää huolta, vaikka lasten kotoa muuttaminen onkin usein "such emotional time"...
No niin, ennen kuin mä muutun kokonaan harmaantuneeksi Suuri Käsityölehti -julkaisun kestotilaajaksi niin menen meikkaamaan rajut silmämeikit, laittamaan pari kukkaa hiuksiin ja vetämään skandinaaviset perseet! Mun paras kaveri Anna lähtee nimittäin huomenna takaisin Ruotsiin, ja tänään on kuulemma maailmanlopun bileet. Yritän tietysti olla hankkimatta huonoa oloa huomiselle, koska tenttikirjat eivät lue itse itseään. Mutta kyllä Annan lähtö nyt pari Mojitoa ansaitsee.
Ai niin, mun vikat vierailijat olivat käymässä viime viikonloppuna ja tällä viikolla. Marja ja se nörtti oikislainen siskosein olivat täällä siis vuorotellen kylässä ja mua ilahduttamassa. Onneksi ne ei aiheuttaneet liikaa viihdyttämispaineita stressaantuneelle opiskelijalle, ne ei halunneet muuta kuin "shoppailla ja syödä". Emmin kaa esimerkiks syötiin tommoset pirtelöt kuin tossa kuvassa; siellä milkshake-paikassa saa tunkea minkä tahansa sadasta suklaapatukasta blenderiin, ja siitä tehdään pirtelö. That's what I call a business idea.
Mutta nyt moikkamoi ja kirjotelkaa :)
-N
